Kylpy- tai pe­su­huo­neen ns. pin­ta­kos­teu­den kui­vaa­mi­sai­ka

Pin­ta­kos­teus­mit­tauk­sel­la eli kos­teus­kar­toi­tuk­sel­la saadaan usein kosteita kohtia esiin. Onko se kos­teus­vau­rio vai ei?

Jos pin­ta­kos­teus­kar­toi­tuk­sel­la löydetyt kosteat kohdat eivät ole kosteusvaurio, vaan klinkkerilaatan alainen kiin­ni­tys­laas­ti­kos­teus eli pintakosteus, kuinka nopeasti pintakosteus saadaan kuivattua koneellisesti? Riittääkö esim. auton lämpöpuhallin lattiakaivon viereen asennettuna?

Taus­ta­sel­vi­tys­tä: Olisiko kos­teus­vau­rio to­den­nä­köi­nen?

Alkuun on selvitettävä onko vedeneristys asennettuna, kuka sen on asentanut ja milloin. Onko olemassa esim. taloyhtiön dokumentointia asennustyöstä. Onko tietoa ns. kapillaarikosteuden siirtymisriskistä? Jälkimmäinen on jopa todennäköinen, jos esim. alapohjan alta puuttuu kosteuden siirtymisen katkaiseva ainekerros. Kuinka vanha on viemäröinti ja onko lattiakaivon säädösten mukaisesta asennuksesta tieto? Ainahan ei esim. maanvaraisten tai kellarissa olevien lattianurkkien taakse päästä katsomaan.
Vastaremontoiduista kylpyhuoneista pitäisi olla raporttitieto esim. mahdollisen uusvalun betonilaadusta, valupaksuudesta ja että dokumentoidut kosteusmittaukset osoittivat valun riittävän kuivaksi vedeneristystyötä varten.

Kuinka kauan pin­ta­kos­teus kestää kuivua?

Esim. kylpyhuonelattian kuivaaminen, kun laattojen alla on kosteutta muttei kosteusvauriota, joka tarkoittaisi kosteuden ulottumista rakenteisiin:

•  lattian klinkkerilaattojen koon ollessa 10 x 10 cm ammattitason laitteella kuivaaminen esim. Gann B50-anturin arvosta 100/199 (kostea)  arvoon alle 80/199 (kuiva) kestää yleensä vähintään 3 viikkoa, vaikka lämpötilaa nostetaan  +70 °C asti sitä ajastimella jaksoittain laskien n. 40 °C:een
  
•  ilman kuivainta on kokeellisesti päästy pelkästään lattianurkistaan kostuneille kylpyhuoneille tulokseen noin 2 vuotta, kun on sen ajan lattianurkan silikoni  kokonaan poistettuna ja kylpyhuone täysin käyttämättömänä. Eli suomeksi sanottuna  ”ei koskaan” — varsinkin jos laattakoko on suuri eli haihtumispinta-ala pieni.
  

Kan­nat­taa­ko pin­ta­kos­teu­den kui­vaa­mi­nen?

• riskit on otettava huomioon: liiallinen lämpötilan nousu voi vaurioittaa vedeneristettä: riittävä kohdistettu puhallus lämmitystauon aikana tehostaa kuivumista ja alentaa lämpötilaa varsinkin, jos se nousisi in­fra­pu­na­kui­vai­mel­la yhtäjaksoisesti käytettynä liian korkeaksi.
  
•  onko pieniä lapsia perheessä? Jos on, ei ole helppoa pitää viikkoja ainakaan talon ainoata kylppäriä kuivaamistyömaana.
  
•  jos kuivausalueeseen kuuluu muovinen lattiakaivo, se on suojattava liikalämmöltä.
  
•  jos sattuu vuosiloma kuivaamisen aikoihin,  lämmitys/ välituuletus on kunnolla kontrolloitu ja halutaan saavuttaa tila, että mahdollinen vaalea nurkkasilikoni ei jatkossa pilkkuunnu, voi silloin kannattaa. Mutta ei mielestäni muuten.
  

Milloin on pakko kuivata?

Silloin kun on todennäköistä, että rakenteessa on vedeneristeen puuttumisesta, vaurioista, asennusvirheestä tai muista seikoista johtuva kosteusvaurio.  Välillä kuivaamista voi myös edeltää käyttövesi- ja/tai läm­mön­ja­ko­ve­si­pii­rien uusinta niiden heikon kunnon vuoksi. Kosteusteknisen toimivuuden varmistus, joka vaatii alan ongelmiin perehtynyttä suunnittelijaa, on muistettava.

Tekijä © Jari Suominen D-Rakennekosteus T:mi, puh. 050 358 2200