Kyl­py­huo­neen seinän tai lattian kos­teus­pro­sent­ti kos­teus­vau­rios­sa? Kuinka kauan kyl­py­huo­neen kuivaus kestää?

Syitä käytössä jo olleen pesu- tai kyl­py­huo­neen kos­teus­vau­rioon voi olla useita – erikseen tai yhtä aikaa.

Varsinkin ennen vuosituhannen vaihdetta rakennettujen maanvastaisten laattojen alla oleva maa-aines siirtää kapillaarikosteutta ylöspäin tai myös sivusuunnassa (rinnetontin) kellarikerroksen seiniin eli ulkovaippaa kohti ja läpi. Lisäksi ulkovaipan ulkopinnan veden- ja läm­mö­ne­ris­tys­puut­teet saattavat lisätä osaltaan ulkovaipan kostumista, mikä ei pintakartoituksissa näy.

Heikosti toteutettu kylpytilojen väliseinän tai käyttövesiputkien tuenta, tiivistys ja/tai vedeneristyksen ohuus, nurkkavahvikkeiden puute tai asennushetken liian kostea alustasoite, rankapuu tai tasoite voivat aiheuttaa kosteusvaurion esim. hiushalkeaman takia. Kyseinen pinnan suunnasta tullut vuotovesi on pintamittauksinkin kohtuullisesti todettavissa.

Milloin on liian korkea rakenteen kosteus- tai RH-%?

Liian suureksi kohonnut kosteus kylpyhuoneessa eli kylpyhuoneen betonissa yleisimmin käytettyjen vedeneristeiden alla, arviointisyvyydessä on 85 % RH (= Suhteellinen Kosteus) tai yli sen. Arviointisyvyys riippuu betonivalun paksuudesta ja kuivumissuunnista so. joko 1 tai 2 suuntaa. Vanhassa (päällystettynä olleessa) betonissa kuivauksen tavoiterajana <80 % RH.  Arviointisyvyys voi maksimissaan olla joissain tapauksissa 7 cm.

Kyseessä on kosteusvaurio kylpyhuoneessa, jos laatoituksen pinnalta kartoitettuna kosteuslukema voi olla suht’ alhainen  JA SAMALLA – pintalaatan irrotuksen jälkeen – suoraan vedeneristeen pinnasta kartoitettuna tai heti sen alta, laadukkaan pinta-anturin lukemat ovat yli 100 yksikköä/199 yksikköä (Gann- tai Trotec-anturit) tai anturinäyttämänä yli 3 paino-%. Katso alempaa kuva 1. Tässä yhteydessä kosteusmittaaja rutiinitietona ottaa huomioon myös veden paino-%:n eli betonin paino-% vettä -lukemat tehdäkseen  johtopäätöksiä kosteustilanteesta.

Vedeneriste sinivihreällä

Pintakosteusmittaus, tarkemmin ilmaistuna kosteuskartoitus voi näyttää 120 -160 yksikköä/199, kun kosteusvaurio on aiheutunut vedeneristeen pettämisestä, ja vaikutus on kestänyt vuosien ajan. Katso alempaa kuva 2: pintatasoitteen kosteus vedeneristeen alla on liian korkea, yli 96 % RH.

Kos­teus­kar­toi­tuk­sen ra­joi­tuk­set

Pintaa rikkomattomien kartoitusten tuloksia päällystyspäätöksen tekoon lukemien huomattavan alenemisenkaan jälkeen ei pidetä riittävinä, vaan esimerkiksi porareikä-kosteusmittauksia tietyistä syvyyksistä tarvitaan. Syynä tähän on esim. erityyppiset kosteusvauriot ja betonilaadut: ilman porausmittausta tms.  pinta(kosteus)anturi saattaa näyttää ”kuivaa” kaksoisrakenteen eli  ns. ”sandwich”-betonirakenteen päällimmäisen (pinta)valun  pinnalta – esim. vain 70-80 yksikköä /199 – tapauksessa, jossa pintalaatan alaiseen eristeeseen on esim. astianpesukoneen poistoputken vuodon takia päässyt vuosia ajoittaisia vesiryöppyjä suoraan ao. eristekerrokseen. Silloin arviointisyvyyden betoninkosteus voi hyvinkin olla jopa 98 % RH eli kapillaarialueella, jossa vesi liikkuu vapaasti betonin huokosrakenteessa.

Selvästi havaittavaa homeen hajua vasta irrotettaessa vedeneristettä. Ennen sitä homeen hajua ei havaittu. Alkutilanteessa pintalaatat olivat heikosti kiinni herättäen epäilyksen.

Betonin kuivatus lat­tia­läm­mi­tyk­sel­lä?

Betonin kui­vu­mi­nen lat­tia­läm­mi­tys-sys­tee­mil­lä eli valun sisäisen läm­mi­tys­ve­si­kier­ron tms. avulla ei yksinään ole riittävä, vaikka sen pitää olla käytössä (jos sellainen on) ainakin 2 viikkoa ennen laa­toi­tus­ta. (Lat­tia­läm­mi­tys estää nor­maa­li­käy­tös­sä vain osittain suihku- ja rois­ke­vet­tä menemästä laa­toi­tuk­sen alle huo­kois­ten saumojen läpi ja toimii myös mu­ka­vuus­te­ki­jä­nä.)

Huo­neil­man yli 50 %:n RH eli suh­teel­li­nen kosteus kui­vu­mi­sen olo­suh­de­te­ki­jä­nä kor­jaus­vai­hees­sa

Kun RH on yli 50 % , silloin  kyseessä on kohonnut kosteus kyl­py­huo­nees­sa, ja pin­ta­laa­tat pois­tet­tu­na­kin korkeahko RH-% hidastaa selvästi betonin kui­vu­mis­ta.  Betonin kui­vu­mi­nen ennen muita töitä edel­lyt­tää siten kuivaavan huo­neil­man lukemaa 40–50 % RH ja läm­pö­ti­laa yli 20 °C, mutta joka pitää alentaa +18–20 °C:een ennen ve­de­ne­ris­tys­si­ve­lyä. Lisäksi betonin pin­tao­sien kosteus 3 cm sy­vyy­del­le asti pitää jäädä enintään lukemaan 75 % RH, kun (pinta)valun paksuus on 7,5 cm. Tarvitaan siis po­raus­mit­tauk­set.

Jos paksuus olisi vaikkapa 5,5 cm, niin kyseinen % RH- raja olisi voimassa vas­taa­vas­ti 0–2,2 cm:n pin­ta­sy­vyyk­sil­lä.

Kos­teus­vau­rio ja kui­vu­mi­nen

Kos­teus­vau­rioi­tu­neen betonin kuivuminen ennen laatoitusta tai muuta päällystystä voi esim. 5 -6 cm paksuisessa (pinta)valussa kestää noin 7 viikkoa koneellisesti tehtynä. Aina ei kuitenkaan saada mahdollista eristetilan eristeen alinta osaa (esim styrox) siinä ajassa kuivaksi. Vaikeimmissa tapauksissa on valmistauduttava mahdollisen sandwich-rakenteen pintabetonin purkuun ja sen alla olevan eristeen (esim styrox) poistoon.

Joissain tapauksissa on mahdollista myös kyseisen tyyppisten tapausten huolellinen ns. kotelointi kosteutta kestävillä eri­kois­pin­noit­teil­la tai muilla rakenneratkaisuilla pitäen huolen siitä, että kotelointi jatkuu myös tilojen seinille. On kuitenkin viisasta tutkituttaa betonikerroksen/-kerrosten kosteusprofiili eli kosteusjakauma. Kun asia on tutkittu, selviää mitä korjauskeinoja on mahdollista soveltaa.

D-Rakennekosteus käyttää tutkimuksissaan RT-korttien menetelmäohjeita, esim. RT14-10984. Sen lisäksi lähteenä: Merikallio – Niemi -Komonen: Betonirakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen.

Tekijä © Jari Suominen D-Rakennekosteus T:mi, puh. 050 358 2200