Syitä käytössä jo olleen pesu- tai kylpyhuoneen kosteusvaurioon voi olla useita – erikseen tai yhtä aikaa.
Varsinkin ennen vuosituhannen vaihdetta rakennettujen maanvastaisten laattojen alla oleva maa-aines siirtää kapillaarikosteutta ylöspäin tai myös sivusuunnassa (rinnetontin) kellarikerroksen seiniin eli ulkovaippaa kohti ja läpi. Lisäksi ulkovaipan ulkopinnan veden- ja lämmöneristyspuutteet saattavat lisätä osaltaan ulkovaipan kostumista, mikä ei pintakartoituksissa näy.
Heikosti toteutettu kylpytilojen väliseinän tai käyttövesiputkien tuenta, tiivistys ja/tai vedeneristyksen ohuus, nurkkavahvikkeiden puute tai asennushetken liian kostea alustasoite, rankapuu tai tasoite voivat aiheuttaa kosteusvaurion esim. hiushalkeaman takia. Kyseinen pinnan suunnasta tullut vuotovesi on pintamittauksinkin kohtuullisesti todettavissa.
Liian suureksi kohonnut kosteus kylpyhuoneessa eli kylpyhuoneen betonissa yleisimmin käytettyjen vedeneristeiden alla, arviointisyvyydessä on 85 % RH (= Suhteellinen Kosteus) tai yli sen. Arviointisyvyys riippuu betonivalun paksuudesta ja kuivumissuunnista so. joko 1 tai 2 suuntaa. Vanhassa (päällystettynä olleessa) betonissa kuivauksen tavoiterajana <80 % RH. Arviointisyvyys voi maksimissaan olla joissain tapauksissa 7 cm.
Kyseessä on kosteusvaurio kylpyhuoneessa, jos laatoituksen pinnalta kartoitettuna kosteuslukema voi olla suht’ alhainen JA SAMALLA – pintalaatan irrotuksen jälkeen – suoraan vedeneristeen pinnasta kartoitettuna tai heti sen alta, laadukkaan pinta-anturin lukemat ovat yli 100 yksikköä/199 yksikköä (Gann- tai Trotec-anturit) tai anturinäyttämänä yli 3 paino-%. Katso alempaa kuva 1. Tässä yhteydessä kosteusmittaaja rutiinitietona ottaa huomioon myös veden paino-%:n eli betonin paino-% vettä -lukemat tehdäkseen johtopäätöksiä kosteustilanteesta.
Pintakosteusmittaus, tarkemmin ilmaistuna kosteuskartoitus voi näyttää 120 -160 yksikköä/199, kun kosteusvaurio on aiheutunut vedeneristeen pettämisestä, ja vaikutus on kestänyt vuosien ajan. Katso alempaa kuva 2: pintatasoitteen kosteus vedeneristeen alla on liian korkea, yli 96 % RH.
Pintaa rikkomattomien kartoitusten tuloksia päällystyspäätöksen tekoon lukemien huomattavan alenemisenkaan jälkeen ei pidetä riittävinä, vaan esimerkiksi porareikä-kosteusmittauksia tietyistä syvyyksistä tarvitaan. Syynä tähän on esim. erityyppiset kosteusvauriot ja betonilaadut: ilman porausmittausta tms. pinta(kosteus)anturi saattaa näyttää ”kuivaa” kaksoisrakenteen eli ns. ”sandwich”-betonirakenteen päällimmäisen (pinta)valun pinnalta – esim. vain 70-80 yksikköä /199 – tapauksessa, jossa pintalaatan alaiseen eristeeseen on esim. astianpesukoneen poistoputken vuodon takia päässyt vuosia ajoittaisia vesiryöppyjä suoraan ao. eristekerrokseen. Silloin arviointisyvyyden betoninkosteus voi hyvinkin olla jopa 98 % RH eli kapillaarialueella, jossa vesi liikkuu vapaasti betonin huokosrakenteessa.
Betonin kuivuminen lattialämmitys-systeemillä eli valun sisäisen lämmitysvesikierron tms. avulla ei yksinään ole riittävä, vaikka sen pitää olla käytössä (jos sellainen on) ainakin 2 viikkoa ennen laatoitusta. (Lattialämmitys estää normaalikäytössä vain osittain suihku- ja roiskevettä menemästä laatoituksen alle huokoisten saumojen läpi ja toimii myös mukavuustekijänä.)
Kun RH on yli 50 % , silloin kyseessä on kohonnut kosteus kylpyhuoneessa, ja pintalaatat poistettunakin korkeahko RH-% hidastaa selvästi betonin kuivumista. Betonin kuivuminen ennen muita töitä edellyttää siten kuivaavan huoneilman lukemaa 40–50 % RH ja lämpötilaa yli 20 °C, mutta joka pitää alentaa +18–20 °C:een ennen vedeneristyssivelyä. Lisäksi betonin pintaosien kosteus 3 cm syvyydelle asti pitää jäädä enintään lukemaan 75 % RH, kun (pinta)valun paksuus on 7,5 cm. Tarvitaan siis porausmittaukset.
Jos paksuus olisi vaikkapa 5,5 cm, niin kyseinen % RH- raja olisi voimassa vastaavasti 0–2,2 cm:n pintasyvyyksillä.
Kosteusvaurioituneen betonin kuivuminen ennen laatoitusta tai muuta päällystystä voi esim. 5 -6 cm paksuisessa (pinta)valussa kestää noin 7 viikkoa koneellisesti tehtynä. Aina ei kuitenkaan saada mahdollista eristetilan eristeen alinta osaa (esim styrox) siinä ajassa kuivaksi. Vaikeimmissa tapauksissa on valmistauduttava mahdollisen sandwich-rakenteen pintabetonin purkuun ja sen alla olevan eristeen (esim styrox) poistoon.
Joissain tapauksissa on mahdollista myös kyseisen tyyppisten tapausten huolellinen ns. kotelointi kosteutta kestävillä erikoispinnoitteilla tai muilla rakenneratkaisuilla pitäen huolen siitä, että kotelointi jatkuu myös tilojen seinille. On kuitenkin viisasta tutkituttaa betonikerroksen/-kerrosten kosteusprofiili eli kosteusjakauma. Kun asia on tutkittu, selviää mitä korjauskeinoja on mahdollista soveltaa.
D-Rakennekosteus käyttää tutkimuksissaan RT-korttien menetelmäohjeita, esim. RT14-10984. Sen lisäksi lähteenä: Merikallio – Niemi -Komonen: Betonirakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen.
Tekijä © Jari Suominen D-Rakennekosteus T:mi, puh. 050 358 2200