Avainsana: kylpyhuone

Kylpy- tai pesuhuoneen ns. pintakosteuden kuivaamisaika

Usein saadaan pintakosteusmittauksella kosteita kohtia esiin. Onko se kosteusvaurio vai ei?
Jos ei ole kosteusvaurio, vaan klinkkerilaatan alainen kiinnityslaastikosteus eli pintakosteus, kuinka nopeasti pintakosteus saadaan kuivattua koneellisesti? Riittääkö esim. auton lämpöpuhallin lattiakaivon viereen asennettuna?

Pintakosteus lattiakaivon ympärillä ei tarkoita kosteusvauriota

Taustaselvitystä. Olisiko kosteusvaurio todennäköinen?

Alkuun on selvitettävä onko vedeneristys asennettuna, kuka sen on asentanut ja milloin. Onko esim. taloyhtiön dokumentointi asennustyöstä. Onko tietoa ns. kapillaarikosteuden siirtymisriskistä? Jälkimmäinen on jopa todennäköinen, jos esim. alapohjan alta puuttuu kosteuden siirtymisen katkaiseva ainekerros. Kuinka vanha on viemäröinti ja onko lattiakaivon säädösten mukaisesta asennuksesta tieto? Ainahan ei esim. maanvaraisten tai kellarissa olevien lattianurkkien taakse päästä katsomaan.

Vastaremontoiduista kylpyhuoneista pitäisi olla raporttitieto esim. mahdollisen uusvalun betonilaadusta, valupaksuudesta ja että dokumentoidut kosteusmittaukset osoittivat valun riittävän kuivaksi vedeneristystyötä varten.

Kuinka kauan se kestää kuivua?

Esim. kylpyhuonelattian kuivaaminen, kun laattojen alla on kosteutta muttei kosteusvauriota (, joka tarkoittaisi kosteuden ulottumista rakenteisiin.)
– lattian klinkkerilaattojen koon ollessa 10 x 10 cm ammattitason laitteella kuivaaminen esim. Gann B50-anturin arvosta 100/199 (kostea)  arvoon alle 80/199 (kuiva) kestää yleensä vähintään 3 viikkoa, vaikka lämpötilaa nostetaan  +70 °C asti sitä ajastimella jaksoittain laskien n. 40 °C:een
– ilman kuivainta on kokeellisesti päästy pelkästään lattianurkistaan kostuneille kylpyhuoneille tulokseen noin 2 vuotta, kun on sen ajan lattianurkan silikoni  kokonaan poistettuna ja kylpyhuone täysin käyttämättömänä. Eli suomeksi sanottuna  ”ei koskaan” — varsinkin jos laattakoko on suuri eli haihtumispinta-ala pieni.

Kannattaako se kuivaaminen?

– riskit on otettava huomioon: liiallinen lämpötilan nousu voi vaurioittaa vedeneristettä: riittävä kohdistettu puhallus lämmitystauon aikana tehostaa kuivumista ja alentaa lämpötilaa varsinkin, jos se nousisi infrapunakuivaimella yhtäjaksoisesti käytettynä liian korkeaksi.
– onko pieniä lapsia perheessä? Jos on, ei ole helppoa pitää viikkoja ainakaan talon ainoata kylppäriä kuivaamistyömaana.
– jos kuivausalueeseen kuuluu muovinen lattiakaivo, se on suojattava liikalämmöltä.
– jos sattuu vuosiloma kuivaamisen aikoihin,  lämmitys/ välituuletus on kunnolla kontrolloitu ja halutaan saavuttaa tila, että mahdollinen vaalea nurkkasilikoni ei jatkossa pilkkuunnu, voi silloin kannattaa. Mutta ei mielestäni muuten.

Kosteudenosoittimella todettu kosteusvaurio klinkkereiden alta

Milloin on pakko kuivata?

Silloin kun on todennäköistä, että rakenteessa on vedeneristeen puuttumisesta, vaurioista, asennusvirheestä tai muista seikoista johtuva kosteusvaurio.  Välillä kuivaamista voi myös edeltää käyttövesi- ja/tai lämmönjakovesipiirien uusinta niiden heikon kunnon vuoksi. Kosteusteknisen toimivuuden varmistus, joka vaatii alan ongelmiin perehtynyttä suunnittelijaa, on muistettava.

Toinen nettisivustomme https://www.kosteusmittaushelsinki.fi/

Erään kastuneen betonirakennetapauksen kolme virhettä

Asunnon omistaja halusi nykyaikaistaa kylpytilansa (sisältäen ulkoseinän viereisen saunan, sen viereisen pesuhuoneen ja kauimpana ulkoseinästä olevan kodinhoitotilan) peruskorjauttamalla ne voimassa olevien vedeneristemääräysten mukaisiksi.

Omistaja toimeksiantoi urakoitsijalle purku-,  kuivaus-, vedeneristämis- sekä pintojen viimeistelytyöt: laatoitus lattiasta kattoon.

Purkuvaiheessa löytyi ontelolaattavälipohjasta kosteutta pintakosteudenosoittimella, joten kuivausfirma kutsuttiin kuivaamaan. Saadun arvion mukaan kuivattiin tätä runkovalua yksi viikko, minkä jälkeen firman pintakosteusmittari näytti tulevan uuden valun alle jäävän välipohjan l. ontelolaatan olevan riittävän kuiva.

Urakoitsija pääsi jatkamaan pintabetonin valutöitään ja oli kuullut että – kylmä pakkastalvi kun oli –  pakkasilma on kuivaa ja tulevaan kuivaukseen hyvä, kunhan vaan tuuletetaan ikkuna auki.

Urakoitsija antoi kuivua tekemänsä pintabetonivalun  2-3 viikon ajan ennen vedeneristystyötä, ja ikkuna pakkaseen oli auki −  tuloksena reilu puoli vuotta myöhemmin alla olevan kuvan mukainen vedeneristeen irtoaminen.

Vedeneriste kuoriutuu irti kosteasta alustabetonista
Vaaleansinisen vedeneristeen alta paljastuva betoni on tummanharmaasta kohdasta hyvin kostea. Vaaleanharmaasta betonipinnan kohdasta on jo haihtunut kosteutta. (päivitä selainnäkymä, jos kuva jää litteäksi tai epäselväksi)

Pintavalun kuivumisen virheet

1.virhe liian lyhyt pintavalun kuivaamisvaihe:  käytetyn betoniseoksen (ei  NP eli nopeasti pinnoitettava) peruskuivumiskäyrä on tässä tapauksessa noin 10 viikkoa, ei siis 2-3 viikkoa. (ks. myös Viite 1, sivun LOPUSSA).

Tässä vaiheessa olisi hälytyskellojen pitänyt soida, ainakin jos olisi ennen vedeneristystyötä edes pinta-anturilla mittautettu, suuntaa antavasti pintabetonivalun kosteus.

2. virhe liian alhainen betonin kuivumislämpötila:

korvausilma kuivaukseen oli kyllä kosteussisällöltään (g/m3)  rH%:a lukuun ottamatta kuivaa, mutta kahden viikon kuivumisajan kestoisesti pakkasen puolella, joten betonin kemiallinen kuivuminen ja varsinkin siirtymiskuivuminen hidastui etenkin betonin pintaosista (Viite 2). Puuttui koneellinen kosteuden poisto ja lisälämmitys. Pelkkä lattialämmityksen vastuslanka eli mukavuuslämmitys lattiavalun sisällä ei talvisissa erityisoloissa ilmeisesti riittänyt teholtaan.

3. virhe   ei mitattu ennen eristystyötä betonin kosteutta standardien mukaisella, hyväksytyllä tavalla, joka on esim. porausreikä -tai näytepalamittaus (RT kortin RT 14 -10984 mukainen tutkittu ja hyväksytty menetelmä kosteuden selvittämiseksi). Ei edes kartoitettu kosteutta – myöskään suuntaa antavalla menetelmällä – betonista ennen vedeneristyssivelyjä.

Kosteus turvotti seinän ja irrotti laattoja

Tulos: 8-9 kuukautta ison remontin jälkeen, väärin tehdyn kuivaamisen ja kosteusmittausten puuttumisten tähden   kylpytilojen yksi kevytrakenteisista seinistä turposi alaosastaan  ja alkoi pudottaa laattoja seinästä, johon kosteus oli siirtynyt lattiasta. Sen vedeneriste oli alkanut kuoriutua irti pintavalusta.

Tulos näkyy ensimmäisestä kuvasta: kostealla betonialueella vedeneriste on löysästi kiinni. Lisäksi vaarana on kosteuden siirtyminen kantaviin seinärakenteisiin, ellei lopulta tehtäisi laattojen purkamisen ja vedeneristeen poistamisen jälkeistä riittävää kuivaamista.

Yhteenveto

Mittasin hyväksytyn standardimenetelmän RT-kortin RT 14-10984 mukaisesti tämän kohteen pintavalubetonin suhteellisen kosteuden, absoluuttisen kosteuden ja lämpötilan, sen riittäväkestoisen tasaamisen jälkeen.

Kosteus oli liian korkea siihen nähden, jonka alan tutkimukset/kirjallisuus toteaa. Eristeen vesihöyryn läpäisevyys ei voinut riittää tilanteessa vallitseviin betonikosteuksiin nähden, joten vettä/kosteutta oli alkanut kertyä eristeen ja betonin rajapintaan kontrolloimattomasti. Pääsyinä tähän oli osan pintabetonivalualan voimakas jäähtyminen ja lisäksi kuivumisajan lyhyys.  Kosteusongelmaa ei ollut helppo havaita jälkikäteen ns. arvostelusyvyydestä (lähellä ontelolaatan ja pintavalun rajakerrosta), mutta selvästi  havaittavissa pintaosista, 0-1cm pinnasta ja puolestavälistä pintabetonivalun vahvuutta. (Viite 3).

Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaus käynnissä betoni

Viitteet

 

ViiteSuomen Betoniliitto Oy; Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry (julkaisijoina) Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet sivu 46 : ”Jos lattiassa on lattialämmitys, on sitä käytettävä vähintään parin viikon ajan ennen laatoitustyön aloitusta, jotta lämmityksen aiheuttamat muodonmuutokset pääsevät suurimmalta osin tapahtumaan. Betonin tulee olla tällöin riittävän lujaa, vähintään 4 viikon ikäistä.”

Viite 2  Tein usealta alueelta lattian kosteusmittaukset porareikämenetelmällä selvittäen myös kosteusjakauman pintavalun syvyyssuunnassa: se pitkänomaisen kylpytilojen lattia-alue, joka oli ollut talvella auki pidettyä ikkunaa lähellä oli selvästi kosteampi kuin kauempana kylpytilojen keskiosan ja ikkunattoman ääripään lattia. Ennen reikien poraamista katsoin lämpökameralla turvalliset porauskohdat, sillä lattialämmityksen vastuslangat olivat betonivalun sisällä.

  • keskellä kylpytilojen lattia-aluetta rH%-mittauksen mukaan pintavalubetoni oli riittävän kuiva, joten oli perusteltua olettaa, että vieläkin kauempana kylmää antavasta ikkunasta oleva lattia-alue on kuiva, kuten pintakosteuden osoittimen mukaan selvästi olikin.
  • vedeneriste oli puolivälissä lattiaa siten normaalilla hyvällä tartunnalla kiinni alustassaan.
  • esimerkki:  lämpötilaan liittyvän olosuhdekertoimen mukaan kuivauslämpötilan putoaminen +30 °C :sta +10 °C:een pidentää betonin kuivumisaikaa noin kaksinkertaiseksi.
  • ”mitä lämpimämpää betoni on, sitä nopeammin kosteus siitä poistuu. Useimmissa tapauksissa riittävän nopea kuivuminen edellyttää vähintään +20 °C :n lämpötilaa.”   Merikallio: Betonirakenteiden kosteus ja kuivumisen arviointi. Sivu 35

Viite 3

  • Linkki http://lib.tkk.fi/Diss/2009/isbn9789512299577/isbn9789512299577.pdf Sivu 37 ao.  linkissä: 1) ”Kaikkien materiaalien kohdalla edellytetään LISÄKSI, että betonin suhteellinen kosteus rakenteen pintaosissa 1-3 cm:n syvyydellä on alle 75 %.”
  • Merikallio Tarja: Betonirakenteiden kosteus ja kuivumisen arviointi. Sivu 26: ”0,5 x pintavalun paksuudesta RH< päällystemateriaalin edellyttämä RHkr suositus <75 % RH”
  • Merikallio -S.Niemi – J.Komonen: BETONIRAKENTEIDEN KOSTEUDEN HALLINTA JA PÄÄLLYSTÄMINEN: Sivu 88, Kuvan 75 kuvateksti (Sen lisäksi mitä mainitaan arvostelusyvyydestä = [A]): ”…mittaus … 10-30mm syvyydeltä 0,4x[A] , missä SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TULEE OLLA ALLE 75% rH.”
  • Suomen Betoniliitto Oy; Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry (julkaisijoina) Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet sivu 45, Taulukko 8. Vedeneriste:  ”Betonin ja/tai tasoitteen rH (%) pinnassa ja 1-3cm:n syvyydellä–> 75%”   

 

Tekijä © Jari Suominen D-Rakennekosteus T:mi, puh. 050 358 2200

Toinen nettisivustomme https://www.kosteusmittaushelsinki.fi/