Rakennuksen ulkoseinät toisin sanoen ulkovaippa, voidaan nopeasti kosteuskartoittaa laadukkaalla lämpökameralla myös rakennuksen ulkopuolelta. Jopa hankalasti saavutettavat, korkealla olevat ulkoseinät voidaan laajasti ja kustannustehokkaasti kartoittaa. Ilmavuototutkimukset tehdään kuitenkin lähes aina sisäpuolelta, ellei rakennus ole ns. ylipaineinen.
Rakennuksen ulkoseinät toisin sanoen ulkovaippa, voidaan nopeasti kosteuskartoittaa laadukkaalla lämpökameralla myös rakennuksen ulkopuolelta. Jopa hankalasti saavutettavat, korkealla olevat ulkoseinät voidaan laajasti ja kustannustehokkaasti kartoittaa. Ilmavuototutkimukset tehdään kuitenkin lähes aina sisäpuolelta, ellei rakennus ole ns. ylipaineinen.
On mahdollista ulkovaipan ulkopinnan puoleisella kuvauksella kolmenlaisia vaurioita: kosteusvaurio, merkittävät eristeviat tai esim. rappauksen (alkava) irtoaminen.
Edellytyksiä: kosteus ei saa olla vesihöyryä läpäisemättömän kerroksen takana, ulkoilman lämpötilan pitää muuttua selvästi.
Kosteus siis lisää esimerkiksi tiili- tai betonielementtiseinän lämpökapasiteettia ja hidastaa sen pintalämpötilan muutosta sääolojen muuttuessa verrattuna kuivaan alueeseen. Kosteus aiheuttaa ns. kylmäsillan. Esimerkiksi kahden Celsiusasteen muutos vuorokaudessa ei kokemukseni mukaan yleensä ole riittävä (jolloin kosteusvaurio ei lämpökuvassa selvästi ilmene) mutta 4 °C-asteen muutos yleensä on, katso oheinen KOSTEUSVAURIO-kuva, joka on tekstin alussa. Käytännössä siis lyhyen pakkasjakson jälkeen ilmojen lämmetessä voidaan kosteuskartoitus mainitulla tavalla tehdä.
Vastaavasti rappauksen alkava irtoaminen tai irtokopo voi näkyä lämpötilamuutosta (joillain julkisivusuunnilla auringonpaistetta) hyödyntäen.
Kosteusvaurion lämpökamerakartoituksen ohella on suositeltavaa tarkemmat analyysit tehdä kosteusmittauksilla, kun lämpökameralla vauriopaikka/- paikat on löydetty.
Tekijä © Jari Suominen D-Rakennekosteus T:mi, puh. 050 358 2200